16.6.2008
Sääksen pesän kuulumisia
Saaristomeri.info -sivujen kävijöiltä on tullut runsaasti kysymyksiä sääksen pesän tämän hetkisestä tilanteesta. Lukijat ovat olleet huolestuneita, koska lintuja ei ole enää viime aikoina näkynyt. Pesä ammottaa tyhjyyttään ja sääkset poikkeavat pesässä korkeintaan satunnaisesti. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että pesintä on tänä vuonna epäonnistunut - syystä tai toisesta.
Sääksiparin pesintä lähti huhtikuun puolen välin aikaan normaalisti käyntiin, mutta keskeytyi toukokuun lopun ja kesäkuun alun aikana. Syytä tapahtuneeseen ei voida valitettavasti varmuudella kertoa. Toukokuun lopun kuvamateriaali on käyty alustavasti läpi, eikä siitä löydy varmaa selitystä sille, miksi parin pesintä keskeytyi haudonnan loppuvaiheilla. Mahdollisia ja arvailtavia syitä on lukuisia. Mahdollisista syistä osa on täysin luonnollisia ja osaan voi liittyä ihmisen aiheuttama häiriö.
Merikotkat pesällä
Aikaisin keväällä, ennen sääksiparin saapumista pesäpaikalle, pesän uudeksi valtiaaksi näytti nousevan merikotka. Pesällä havaittiin noin kahden viikon aikana useita merikotkia, jotka myös rakentelivat pesää kuin omaansa. Hetken aikaa näytti siltä, että ne saattaisivat jopa asettua pesimään sääksen alun perin rakentamaan pesään. Sinällään tällainen ei olisi ollut mitenkään poikkeuksellista; sääksenpesät kelpaavat hyvin merikotkankin pesimiseen. Poikkeuksellista oli se, että nyt tilannetta voitiin seurata tietokoneen ruudulta.
Juuri ennen sääksien paluuta merikotkien pesänrakennus ja oleskelu pesällä alkoi vähentyä, mikä oli arvattavaa, kun suurin osa havaituista linnuista osoittautui suhteellisen nuoriksi merikotkiksi. Tästä pääteltiin, että merikotkat vasta "harjoittelevat" tulevaa pesintäänsä ja ehkä etsivät paria toisilleen. Iloista oli, että sääkset asettuivat palattuaan suoraan pesän uusiksi valtiaiksi, eikä merikotkista näyttänyt olevan niille harmia kuina satunnaisesti.
Voiko merikotka olla syypäänä sääksien pesinnän keskeytymiseen? Periaatteessa näin voi olla. Merikotka on sääksen peto, jonka tiedetään tappaneen myös aikuisia sääksiä. Mitään tähän viittaavaa ei kuvamateriaalista kuitenkaan käy ilmi. Isompana lintuna merikotka voi sääksen tappaa, mutta kyllä sääkselläkin on keinonsa puolustaa itseään. Esimerkiksi kuvauspesän lähiympäristössä tunnetaan kaksikin tapausta, jossa merikotka ja sääksi ovat pesineet aivan toistensa tuntumassa. Pesien etäisyys on ollut vain muutamia satoja metrejä. Näissä tapauksissa molemmat lajit ovat onnistuneet pesinnöissään. Merikotkan aiheuttaman häiriön mahdollisuutta ei kuitenkaan voida sulkea kokonaan pois.
Harmia muista siivekkäistä?
Toinen arveltava tekijä voi olla korppi, jonka tiedetään myös pesivän aivan kuvauspesän lähettyvillä. Korppi on oveluudessa niin nerokas, että varsinkin kokemattomien sääksiparien pesiltä se saattaa saada pakotettua emon lentoon ja käydä sillä välin nappaamassa munan tai pienen poikasen pesästä. Tästäkään kuvamateriaali ei anna muuta viitettä kuin sen, että loppuaikoina pesässä nähtiin ainoastaan yksi muna hiukan varsinaisen pesäkuopan sivussa naarassääksen noustua hautoma-asennostaan. Olisiko pesäkuopan ehkä alun perin kolmen munan äärellä käynyt joku varkaissa?
Sääksellä on myös yöllinen vihollinen, huuhkaja, joka voi tappaa jopa aikuisen sääksen. Tästäkään ei ole mitään viitteitä, ja molempien emolintujen nähtiin pikemminkin käyvän pesällä aivan viime aikoihin asti. Tämä voisi kertoa pikemminkin siitä, ettei emolinnuilla ole mitään hätää, ne ovat edelleen elossa. Lintujen yksilöllinen tunnistaminen ei kuitenkaan kuvasta onnistu, ja sen vuoksi ei ole täysin varmaa, onko nyt harvakseltaan kuvissa nähtävät yksilöt samoja kuin pesivä pari.
Vai vain huonoa tuuria..?
Sääksellä on myös monta muuta uhkatekijää. Lukuisat suomalaiset sääkset takertuvat vuosittain jaloistaan ihmisen asettamiin kalaverkkoihin ja hukkuvat niihin. Ihmisen aiheuttama häiriö pesäpaikalla haudontavaiheessa voi myös aiheuttaa sen, että emolinnut joutuvat pysyttelemään liian pitkään munien päältä pois. Tällöin munat ovat alttiina varislintujen "rosvoukselle". Myös kevään sääolot saattavat olla syynä pesinnän tuhoutumiseen. Fysiologisilla äärirajoillaan hautova naaraslintu voi esimerkiksi pitkän kylmän tai myrskyisän sääjakson aikana joutua lopettamaan haudonnan liian pitkäksi aikaa, koska koiras ei tuo sille tarpeeksi saalisravintoa.
Mutta kuten todettua, kaikki yllä kirjoitettu on pelkkää arvailua syistä sääksen pesinnän tuhoutumiseen. Ne ovat kuitenkin niitä yleisimpiä syitä, jotka joka kesä kohtaavat lukuisia suomalaisia sääksipareja. Pahaksi onneksemme tänä keväänä jokin tekijöistä osui kuvauspesän kohdalle. Se voidaan kuitenkin todeta täysin varmasti, että kuvauksesta pesinnän tuhoutuminen ei johtunut, sillä projektin puolesta pesäpaikalla ei ole käyty pesinnän aikana kertaakaan.
Vaikka pesintä siis tällä kertaa epäonnistuikin, kamerakuvasta voi kuitenkin edelleen ihailla kauniita Saaristomeren maisemia.
Toivotamme ystävillemme parempaa pesintäonnea tulevaisuudessa, ehkä tavataan!
