Vuoden 2009 kysymyksiä:

Voiko sääksen ikän määrittää linnun sulista?

Sääksen iän voi päätellä höyhenpuvun perusteella vain tasolla nuori lintu / vanha lintu. Nuori lintu tarkoittaa samana kesänä syntynyttä poikasta. Sen höyhenpeitteessä höyhenet ja sulat ovat vaaleakärkiset (vaalean keltaiset), kun taas samanlaiset kärjet vanhoilta linnuilta puuttuvat. Kesällä syntyneet sääkset siis näyttävät kirjavammilta seuraavan syksyn ajan. Nuoret sääkset palaavat pesimisseuduilleen vasta toisena kesänään, vaikkeivät välttämättä tuolloin vielä pesikään. Tähän mennessä höyhenpuku on jo vanhan linnun vastaavaan eli vaaleat höyhenten kärjet ja siten höyhenpuvun kirjavuus on kadonnut. Tämän ikäistä sääkseä ei voi enää höyhenpukunsa perusteella erottaa sitä vanhemmasta.

Missä Suomessa pesivät sääkset talvehtivat ja voiko niiden muutoa seurata?

Suomen sääkset talvehtivat Afrikassa. Suurin osa kannasta viettää talvensa Guineanlahden rannoilla, mutta osa saattaa jäätä esim Israeliin tai jatkaa matkaa aina Etelä-Afrikkaan asti. Tällä hetkellä yhdelläkään suomalaisella sääksellä ei ole satelliittilähetintä selässään., mutta aikaisemmista seurannoista löytää kertomuksia osoitteesta:
http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/satelliittisaakset/index.htm

Onko sääksikameran pesällä asunut ainoastaan sääksiperheitä?

Pesässä ei ole pesinyt muut isommat lajit kuin sääksi. Merikotka saattaa tulevaisuudessa vallata pesän. Pienemmistä lajeista västäräkki pesii usein sääksen pesän kapularakenteissa, niin myös silloin tällöin tämän pesän rakenteissa.

 

Onko Seilin pesä ns. tekopesä eli ihmisen toimesta laadittu ja kuinka monta vuotta sitä on käytetty pesimiseen?

Pesä on lintujen itsensä tekemä ja hyvin vanha. Nykyistä tolppaa edeltäneessäkin merimerkissä, joka oli aivan nykyisen vieressä, oli jo aikoinaan sääksen pesä. Pesä on ollut samalla paikalla ainakin yli 20 vuotta.

Aikaisempia kysymyksiä:

Kalastaako Tapani kalan tiettyyn paikkaan, josta Liisa käy syömässä?

Pesässä nyt pesivissä linnuissa ei pukutuntomerkkien perusteella ole enää kyse Tapanista ja Liisasta. Koiras saattaa olla Tapani, mutta naaras on vaihtunut vuoden 2006 jälkeen.

 

Sääksellä koiras tuo ravinnon pesälle, jossa naaras ottaa sen siltä ja menee johonkin lähipuun latvaan tai tolpan nokkaan syömään sitä.

 

Eli ruokahuolto perustuu pelkästään isän saalistustaitoon koko pesinnän ajan?

Kyllä vain. Petolinnuilla tämä on perussääntö. Naaras hoitaa ja vartioi poikasia sillä välin kun koiras on poissa.
 
 

Sinnikkäästi Liisa on kyllä istuskellut ja " hautonut", mutta tuskin se välillä lähtisi kokonaan pois ja jättäisi pesää tyhjilleen?

Naarassääksi on vaihtunut vuoden 2006 jälkeen eli kyse ei ole Liisasta. Ei naaras pesältä kauaksi lähde, jos vain koiraalle, joka sitä ruokkii, ei satu mitään. Hetkellisesti pesä voi näyttää tyhjältä, mutta tuolloinkin naaras on lähettyvillä kuvan ulkopuolella.

 

Vaaleista sulanpäistä on kai nuori lintu, ensimmäinen pesäntekokesä?

Vaaleat sulankärjet ovat kyllä nuoren linnun tuntomerkki ensimmäisenä syksynä. Ensimmäisen pesinnän aikaan vaaleiden sulankärkien pitäisi olla kuitenkin jo kadonnut. Nyt pesällä olevan linnun vaaleiden pyrstösulkien kärkien yhteys nuoreen ikään ei ole lainkaan varmaa.

Onkohan niin, että pitempi-ikäiset linnut kuten sääksi munivat vähälukuisen määrän munia ja lyhytikäiset linnut taas suuremman määrän? Luonnon sanelemaa?

Yleensä tilanne on pääpiirteittäin juuri näin.

 

Nyt emolinnuista ei taida kummallakaan olla jalassaan rengasta?

Ei ole, mikä on aika ihmeellistä, koska Suomessa sääksien pesäpoikasista valtaosa rengastetaan joka vuosi.

 

Onko tavanomaista, että varsinkin isoille linnuille laitetaan leveä värillinen rengas, jota voi kauempaa lukea kaukoputkella?

Isojen värirenkaiden käyttö on tietyillä lintulajeilla hyvinkin yleistä. Esimerkiksi merikotkilla kaikki poikaset rengastetaan värirenkailla. Sääksillä värirenkaita käytetään Suomessa hyvin vähän nykyisin.

Rengastettu sääksi vieraili ainakin 9.4.08 Seilin pesällä. Lienee ollut vierailija eikä siis jäänyt vakioasukkaaksi ellei sitten rengas pudonnut. Muistelen, että v. 2006 Natureit kertoi pesällä vierailleen "espanjalaisen" sääksen ennen taloksi asettuneita Tapania ja Liisaa.

Pesällä käynyt värirenkaallinen lintu on sama yksilö kuin vuonna 2006 eli 2002 syksyllä muuttomatkalla Espanjassa rengastettu lintu.

 

Kymenlaakson Lintutieteellisen Yhdistyksen sivuilta löytyy pitkä luettelo menneinä vuosina siellä rengastetuista linnuista tehdyistä havainnoista. Löytyyköhän vastaavaa täällä Saaristomerellä rengastetuista?

Saaristomerellä rengastetuista sääksistä ei löydy netistä tarkempaa tietoa.

Outoa oli sekin, että itse ensimmäistä kertaa näin merikotkien leikkivän kotia molemmilla pesillä ennen sääksien ilmestymistä. Onko se normaalia?

Merikotkien asettuminen pesimään tällaisiin tolppapesiin tai yleensä sääksen rakentamiin pesiin on koko ajan yleistymässä ja sen voidaan sanoa olevan normaalia. Epänormaalia sen sijaan on se, että nyt sitä pystyttiin ensimmäistä kertaa seuraamaan kamerakuvassa ja siitä saatiin tietoa.