Käyttävätkö merikotkat merimetsoja ravinnokseen? Onko lisääntyvä merimetsokanta edullinen asia merikotkille?
Merikotka käyttää merimetsoja ravinnokseen. Siitä on alkanut kertyä Suomenkin puolella näyttöä parin viime vuoden aikana. Muualla, esimerkiksi Ruotsissa, tilanne on tuttu jo kauempaa lähihistoriasta.
Merimetso on kooltaan merikotkan saalisvalikoiman yläpäästä. Merikotka saalistaa sekä merimetson poikasia että aikuisia lintuja. Tästä on kertynyt näyttöä sekä saalisjäänteistä, joita rengastajat ovat
löytäneet merikotkien pesiltä että myöskin näköhavainnoista, joita lintuharrastajat ovat raportoineet merimetsojen pesimäkolonioista. Esimerkiksi Saaristomerellä jokaisen merimetsokolonian lähettyvillä on merikotkareviiri tai -reviirejä, ja näiltä löydetään säännönmukaisesti saalisjäänteitä (sulkia, räpylöitä, nokkia) merimetsoista.
Suomessa tilanne on merikotkankin kannalta uusi ja näyttäisi, että merikotkat ovat vasta "oppineet" käyttämään merimetsoja laajamittaisemmin ravintonaan. Lajien välinen yhteinen historia Suomessa on kuitenkin vasta vain noin kymmenen vuoden ikäinen. Ruotsissa, jossa tietyillä paikoilla, molemmat lajit ovat pesineet jo pidempään, on merikotkan saalistushavaintoja kertynyt jo aiemmin. Ruotsista on mm raportoitu tapaus, jossa yhtenä vuonna useiden satojen merimetsojen kolonian poikastuotto hupeni lähes tyystin merikotkien suihin. Lisäksi Ruotsin isoimmalla järvellä pesivien merimetsojen määrän on todettu lähteneen aivan viime vuosina hienoiseen laskuun. Syynä tähän pidetään juuri merikotkien niihin kohdistamaa verotusta.
On oletettavaa, että Suomenkin merimetsot tulevat jatkossa kokemaan yhä tiukempaa verotusta merikotkan osalta. On kuitenkin todennäköistä, että merimetsokanta jatkaa vielä kasvuaan, mutta täysin vailla "luonnollista kontrollia" petojen osalta sekään ei ole.
Sami Lyytinen
WWF:n merikotkatyöryhmän jäsen, joka on toiminut Turun ammattikorkeakoulussa sääksiä seuranneen NatureIT-projektin projektipäällikönä
