Ammattikalastajat ovat ainoa ammattiryhmä, joka poistaa ravinteita vesistöistämme. Kalansaaliin mukana poistuvat fosfori- ja typpimäärät ovat merkittäviä; pelkästään Saaristomeren rannikon läheisyydessä toimivien ammattikalastajien saaliissa merestä poistuu vuosittain noin 20 tonnia fosforia. Tämä on enemmän kuin alueen viiden suurimman kunnallisen jätevedenpuhdistamon aiheuttama kuormitus yhteensä!

Tätä positiivista ympäristövaikutusta voidaan vielä huomattavasti kasvattaa nykyisestä lisäämällä vähäarvoisten kalojen, kuten lahnan ja muiden särkikalojen pyyntiä.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) selvitti äskettäin nettokuormitusjärjestelmän mahdollisuuksia ja kustannuksia Saaristomerellä (Riista- ja kalatalousselvityksiä 2/2008). Nettokuormitusjärjestelmässä vähäarvoisen kalan poistopyynti olisi kalankasvatusta tukeva ympäristötoimi; kasvattajat voisivat saada lisää kasvatusoikeuksia ravinteiden poistokalastusta vastaan.

Järjestelmässä pyritään siihen, että toiminnasta hyötyisivät niin kalankasvattajat, ammattikalastajat kuin ympäristökin. Alustavien laskelmien mukaan toiminta saattaisi olla kannattavaa.

RKTL:n tutkimuksen mukaan kalastuksella voidaan ravinteiden poiston lisäksi pienentää myös merialueen sisäistä ravinnekuormitusta. Tämä on mahdollista, jos pohjalle varastoituneita ravinteita takaisin kiertoon siirtäviä kaloja saadaan poistettua tarpeeksi suuri määrä.

Tutkimuksessa haastatellut ammattikalastajat ehdottavat, että Saaristomerelle perustetaan ravinnepäästöpankki. Kalastajat kalastaisivat pankkiin, ja ainakin luvanvaraista päästötoimintaa harjoittavat ja mahdollisesti myös maanviljelijät ostaisivat pankista päästölupia.

Saaristomeren perinteinen rannikkokalastus paikalleen ankkuroiduilla pyydyksillä on positiivisten ympäristövaikutustensa lisäksi muutenkin malliesimerkki kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesta toiminnasta. Kalastus verkoilla, rysillä ja koukkupyydyksillä tuottaa pääasiassa elintarvikekalaa. Pyynnin kohteena on pääsääntöisesti paitsi tietty kalalaji myös tietyn kokoinen kala. Toimintaa myös säädellään alamitta-, pyydys- ja aikarajoituksin.

Unohtaa ei sovi myöskään kalaravinnon kiistattoman positiivisia vaikutuksia terveyteemme. Ilman ammattikalastajia emme voisi nauttia tuoreen kotimaisen villikalan tarjonnasta markkinoiden, torien ja markettien kalatiskeillä.

Ammattikalastajien työpanos Saaristomeren ja sen asukkaiden terveyden edistäjänä on ylivoimainen ympäristöteko merellisessä ympäristössämme. Eläköön ammattikalastus!