Saaristomeri
På svenskaIn English

Hanna Nurminen - Lyhyt historia urastani saariston asukkaana ja kulttuuritoimijana


Valmistuttuani maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineinani suomen kieli ja yleinen kielitiede muutin Merimaskuun vuonna 1982 maatalon emännäksi. Pian olin myös kahden tyttären äiti. Lasten lähestyessä kouluikää pääsin hauskaan työhön Merimaskun kunnan ensimmäiseksi (ja viimeiseksi)  kulttuuri- sihteeriksi. Työssäni sain muun muassa syventyä kotikuntani vielä tuolloin elävään maaseutu- ja saaristokulttuuriin. Siihen liittyi myös ensimmäinen vetämäni kulttuuria ja aluekehittämistä yhdistänyt EU-hanke, Saariston kulttuuri- ja tietoyhteiskuntahanke, jota seurasi lukuisia muita EU-rahoitteisia hankkeita. Hanketyön kautta syventyivät yhteyteni Varsinais-Suomen ja osin myös Tukholman ja Ahvenanmaan saaristoon. Kiinnostukseni kulttuuri- ja taidepolitiikkaa kohtaan kasvoi erilaisten
strategia- ja ohjelmatyötehtävien myötä.

Tein vuosien ajan etätyötä tärkeimpinä työkaluinani puhelin, tietokone Internet-yhteyksineen ja auto. Olen kotitalomme vintissä sijaitsevasta työhuoneestani käsin toiminut muun muassa Koneen Säätiön asiamiehenä, erilaisten kulttuuritapahtumien kuten vaikkapa Volter Kilpi -kirjallisuusviikon tuottajana sekä hankekoordinaattorina.

Toimin myös muutamissa kiinnostavissa kulttuuri (ja tiede-)politiikkaan liittyvissä luottamus- ja asiantuntijatehtävissä kuten Koneen Säätiön hallituksen puheenjohtajana, Varsinais-Suomen taidetoimikunnan jäsenenä, taiteen keskustoimikunnan jäsenenä ja Turku 2011 -säätiön hallituksen jäsenenä.  

Vuoden 2006 lopussa lopetin  kokonaan hanketyön siihen liittyvään byrokratiaan äärimäisen kyllästyneenä ja aloitin upouuden Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssin toiminnanjohtajana. Perusteellisen remontin  jälkeen residenssin toiminta käynnistyi keväällä 2008. Vaikka työni ei enää liity ei ole saaristoon, rakkaus kotiseutua ja saaristoluontoa kohtaan pitävät yllä kiinnostustani myös saariston, erityisesti saaristokulttuurin kehitystä kohtaan. Myös blogini tulevat liittymään näihin aiheisiin.



Hanna Nurminen - kulttuurinäkökulma

23.12.2008 12.25

Saariston jouluperinnettä


Nuutinpäivää pidetään monin paikoin vihon viimeisenä joulun juhlapäivänä. Esimerkiksi Kustavissa järjestetään joka vuosi Tuulentuvalla nuutinpäivätanssit , jotka keräävät runsaasti yleisöä. Monin paikoin muistetaan vielä talosta taloon kierrellet naamioituneet nuuttipukit. Rymättylässä ja Merimaskussa kierteli erikoisia vieraita jo tapanina, jolloin illansuussa alkoivat liikkua tapaninpukit eli tapaninveisaajat. Tätä perinnettä kirjasi Ulla Clerc vuonna 2003 päättyneen Nuotta-hankkeen yhteydessä seuraavasti:

Tapaninpukeiksi ryhtyi yleensä joukko saman talon tai kylän tyttöjä ja poikia, jotka kiersivät talosta taloon. Pukit olivat pukeutuneet kummallisiin vaatteisiin, kukin mielikuvituksensa mukaan. Heillä oli pomppa väärinpäin yllä, jotkut olivat pukeutuneet sotaherroiksi, toisilla oli pitkät harmaat parrat, joillakin kerrotaan olleen hevosenkello hameen alla. Yleensä he olivat peittäneet kasvonsa naamareilla.

Tapaninpukit koputtivat talon ovelle ja pyysivät lupaa tulla sisään. Luvan saatuaan he esittivät laulun tai useampia. Palkaksi tapaninpukit saivat isännältä ryypyn ja emännältä kaljaa. Ennen lähtöään seuraavaan taloon he virittivät kiitoslaulun sekä isännälle että emännälle, jossa heille toivotettiin kaikkea hyvää. Tapaninpukit saattoivat myös esittää tanssin. Tapaninpukkiperinne eli vahvana aina toiseen maailmansotaan saakka.

Seuraava laulu on rymättyläläisestä tapaninlaulukirjasta. Sitä on todennäköisesti laulettu ulkona ennen sisään kutsumista.

Tämä on nyt virsi se rati riti rallallaa
jonka me nyt veisaamme            r:llaa
tämän virren tieltä saimme            r:llaa
lähteissämme meidän mailt            r:llaa
viikko pari jälispäin                r:llaa
läksimme kulkemaan tännepäin        r:llaa
Poikia olemme pohjan mailta            r:llaa
hoipertuneet vieraalle maalle            r:llaa
olemme poikia kulkevaisii            r:llaa
vieraalla maalla veisaavaisii            r:llaa
vieläpä tietää annnan teille            r:llaa
kummottet vaatteet (vaateet)ovaat meille    r:llaa
ei ol meit monta miestä täällä            r:llaa
takki paita on meillä housuin päällä        r:llaa
ja nyt olemme tässä talos "rati riti rallallaa"
virtemme olemme veisanneet jalost        r:llaa
nyt meidän täytyisi sanoa teille        r:llaa
ett on nälkä ja janokin meille            r:llaa
ryypyn tai kaksi nyt ottaisimme        r:llaa
ja kahvea välillä jakaisimme            r:llaa
virtemme alkaa jo loppumaankin        r:llaa
ja ovi eteemme avataankin            r:llaa
tämä on nyt värsy se                 r:llaa
ja nyt tulemme sisälle.            r:llaa

Hyvää ja rauhallista joulua saaristolaisille ja saariston ystäville!


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti
Älä täytä


Tulosta sivu
Poutapilvi web design Oy